Demiurgi

”Mutta yksi ikuisista olennoista, Älyn Viisaus, alkoi ajatella itseään ja pohtia Näkymätöntä Henkeä sekä Alkutietoa. Hän halusi tuoda itsestään esiin jotain näiden kaltaista ilman Hengen suostumusta ja hyväksyntää ja kysymättä puolisonsa mielipidettä. Vaikka Viisaus ei löytänyt miehistä osapuoltaan eikä saanut tämän hyväksyntää, hän pohdiskeli ilman Hengen suostumusta ja puolisonsa tietämättä ja antoi ajatukselleen muodon. Viisaudessa olleen voittamattoman voiman takia hänen ajatuksensa ei jäänyt pelkäksi ajatukseksi. Hänestä ilmestyi jotain epätäydellistä, muodoltaan erilaista kuin hän itse, sillä hän oli luonut sen ilman puolisoaan. Sillä ei ollut äitinsä kaltaista muotoa, vaan se oli näöltään toisenlainen. Kun Viisaus katseli sitä, mitä oli tahtonut luoda, olento sai toisenlaisen, leijonakasvoisen käärmeen muodon. Sen silmät olivat kuin liekehtivät salamat, jotka loistavat valoa. Viisaus heitti sen luotaan, noiden paikkojen ulkopuolelle, ettei kukaan kuolemattomista näkisi sitä, sillä hän oli luonut sen tietämättömyyden vallassa.”

(Johanneksen salainen kirja)

Yllä oleva katkelma setiläistä gnostilaisuutta edustavasta Johanneksen salaisesta kirjasta kuvaa Jaldabaothin synnyn. Jaldabaoth on setiläisessä gnostilaisuudessa käsitys demiurgista, alemmasta luojajumalasta, joka loi materiaalisen maailman. Platonin filosofiassa demiurgi on maailman rakennusmestari, joka on muovannut kaaoksen materiasta aineellisen maailman. Platonille demiurgi oli hyväntahtoinen arkkitehti, rakentaja tai taiteilija, joillekin gnostilaisille demiurgi on pahan henkilöitymä. Voisiko demiurgilla olla paikkansa myös gnostilaisuutta ja Platonin filosofiaa laajemmassa kuvassa? Voisiko se yhdistyä myös muihin käsityksiin maailman synnystä?

Setiläisessä gnostilaisuudessa demiurgi on mielletty Jahveksi, Raamatun Vanhan Testamentin Jumalaksi. Vertailen seuraavassa Vanhan Testamentin luomiskertomuksen kohtia eri lähteistä poimittuihin modernin tieteen yleisiin näkemyksiin Maan synnystä ja evoluutiosta. Näiden jatkoksi olen valinnut joitain katkelmia Johanneksen salaisesta kirjasta.

1 Alussa Jumala loi taivaan ja maan.

(Vanhan Testamentin luomiskertomus)

Maa alkoi syntyä 4,7 miljardia vuotta sitten, kun Auringon syntyessä ylijääneestä materiaalista syntyneet planetesimaalit alkoivat vetää puoleensa hiukkasia ympäröivästä avaruudesta ja muodostaa planeettoja. Maapallo syntyi 4,6 miljardia vuotta sitten ja se alkoi vähitellen lämmetä. (Moderni tiede)

2 Maa oli autio ja tyhjä, pimeys peitti syvyydet, ja Jumalan henki liikkui vetten yllä.

Tulivuorista maan pinnalle purkautuneesta laavasta vapautui vetyä ja happea, jotka muodostivat yhdessä muiden kaasujen kanssa vesihöyryä, synnyttäen alkuilmakehän. Kun maapallo jäähtyi, vesihöyry tiivistyi vedeksi. Vesi mahdollisti myöhemmässä vaiheessa elämän kehityksen maapallolla.

(Moderni tiede)

”Viisaus ympäröi luomuksensa valoisalla pilvellä ja asetti pilven keskelle valtaistuimen, jotta kukaan ei näkisi olentoa paitsi Pyhä Henki, jota kutsutaan ”elävien äidiksi”. Viisaus antoi luomukselleen nimen Jaldabaoth. Tämä on ensimmäinen hallitsija. Hän otti äidiltään suuren voiman, lähti äitinsä luota ja muutti pois sieltä, missä oli syntynyt. Hän alkoi hallita ja valmisti itselleen muita ikuisia olentoja kirkkaan tulen liekillä, joka on yhä olemassa.”

(Johanneksen salainen kirja)

3 Jumala sanoi: "Tulkoon valo!" Ja valo tuli.

4 Jumala näki, että valo oli hyvä. Jumala erotti valon pimeydestä,

5 ja hän nimitti valon päiväksi, ja pimeyden hän nimitti yöksi. Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni ensimmäinen päivä.

Vanhan Maan kreationismiksi kutsutun opin mukaan maapallon tieteellisesti havaittu miljardien vuosien ikä ei ole ristiriidassa Raamatun luomiskertomuksen kanssa, vaan erot voidaan selittää eri tavoilla. Yksi selitys on niin kutsuttu päivä-aikakausi -käsitys, jonka mukaan yksi luomispäivä voi tarkoittaa pitkääkin aikakautta. Päivän voi nähdä symboliseksi sanaksi, jonka todellista pituutta on lähes mahdotonta selvittää.

(Moderni tiede)

Jaldabaoth asetti seitsemännen taivaan yläpuolelle hallitsijoiksi seitsemän kuningasta, yhden kutakin taivaankantta varten, ja viisi kuningasta syvyyden kuilun ylle. Hän antoi heille osan tulestaan, mutta ei välittänyt heille valon voimaa, jonka oli saanut äidiltään. Jaldabaoth oli nimittäin tietämättömyyden sokaisema. Kun valo sekoittui pimeyteen, se sai pimeyden loistamaan. Kun taas pimeys sekoittui valoon, se himmensi valon, eikä se enää ollut valoa eikä pimeyttä. Näin Jaldabaothista tuli heikko. Tällä heikolla hallitsijalla on kolme nimeä. Ensimmäinen on Jaldabaoth, toinen Saklas ja kolmas Samael. Hänessä ollut mielettömyys teki hänestä röyhkeän. Hän väitti: "Minä olen Jumala, eikä muuta Jumalaa ole." Hän ei tuntenut voimaansa, paikkaa, josta oli lähtöisin.

(Johanneksen salainen kirja)

6 Jumala sanoi: "Tulkoon kaartuva kansi vesien väliin, erottamaan vedet toisistaan."

7 Jumala teki kannen ja erotti toiset vedet sen alapuolelle ja toiset sen yläpuolelle.

Alkuilmakehän vedeksi tiivistynyt vesihöyry putosi rankkasateina Maahan.

(Moderni tiede)

8 Niin tapahtui, ja Jumala nimitti kannen taivaaksi. Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni toinen päivä.

9 Jumala sanoi: "Kokoontukoot taivaankannen alapuolella olevat vedet yhteen paikkaan, niin että maan kamara tulee näkyviin." Ja niin tapahtui.

10 Jumala nimitti kiinteän kamaran maaksi, ja sen paikan, mihin vedet olivat kokoontuneet, hän nimitti mereksi. Ja Jumala näki, että niin oli hyvä.

Vesi kerääntyi altaisiin, jolloin syntyivät ensimmäiset valtameret.

(Moderni tiede)

11 Jumala sanoi: "Kasvakoon maa vihreyttä, siementä tekeviä kasveja ja hedelmäpuita, jotka maan päällä kantavat hedelmissään kukin lajinsa mukaista siementä." Ja niin tapahtui.

12 Maa versoi vihreyttä, siementä tekeviä kasveja ja hedelmäpuita, jotka kantoivat hedelmissään kukin oman lajinsa mukaista siementä. Jumala näki, että niin oli hyvä.

Noin 500 miljoonaa vuotta sitten kasvit ja sienet asuttivat maan. Modernin tieteen näkökulma poikkeaa luomiskertomuksesta, jossa kasvit näyttäisivät tulevan esiin jo ennen auringon luontia.

(Moderni tiede)

13 Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni kolmas päivä.

14 Jumala sanoi: "Tulkoon valoja taivaankanteen erottamaan päivän yöstä, ja olkoot ne merkkeinä osoittamassa määräaikoja, hetkiä ja vuosia."

Kukin hallitsijoista teki itselleen seitsemän voimaa, ja kukin voimista teki itselleen kuusi enkeliä, kunnes enkeleitä oli 365.

(Johanneksen salainen kirja)

15 "Ne loistakoot taivaankannesta ja antakoot valoa maan päälle." Ja niin tapahtui.

16 Jumala teki kaksi suurta valoa, suuremman hallitsemaan päivää ja pienemmän hallitsemaan yötä, sekä tähdet.

17 Hän asetti ne taivaankanteen loistamaan maan päälle,

18 hallitsemaan päivää ja yötä ja erottamaan valon pimeydestä. Jumala näki, että niin oli hyvä.

19 Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni neljäs päivä.

Hän yhtyi omaan mielettömyyteensä, joka hänessä oli, ja synnytti itselleen valtiaita. Ensimmäisen nimi on Athoth, jota sukukunnat kutsuvat ´sadonkorjaajaksi´. Toinen on Harmas, ´kateuden silmä´...Kuudes on Kain, jota ihmissukukunnat kutsuvat ´auringoksi´...ja kahdestoista Belias, joka on tuonelan syvyyden yllä.

(Johanneksen salainen kirja)

20 Jumala sanoi: "Viliskööt vedet eläviä olentoja ja lennelkööt linnut ilmassa taivaankannen alla."

21 Niin Jumala loi suuret meripedot ja kaikki muut elävät olennot, joita vedet vilisevät, sekä kaikki siivekkäiden lajit. Jumala näki, että niin oli hyvä.

22 Hän siunasi ne sanoen: "Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää meren vedet, ja linnut lisääntykööt maan päällä."

Kasvien ja sienien asutettua maa seurasivat pian niveljalkaiset ja muut eläimet. Sammakkoeläimet ilmestyivät ensimmäisen kerran noin 364 miljoonaa vuotta sitten. Näitä seurasivat varhaiset vesikalvolliset ja linnut noin 155 miljoonaa vuotta sitten.

(Moderni tiede)

23 Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni viides päivä.

24 Jumala sanoi: "Tuottakoon maa kaikenlaisia eläviä olentoja, kaikki karjaeläinten, pikkueläinten ja villieläinten lajit." Ja niin tapahtui.

25 Jumala teki villieläimet, karjaeläimet ja erilaiset pikkueläimet, kaikki eläinten lajit. Ja Jumala näki, että niin oli hyvä.

Ensimmäiset nisäkkäät syntyivät noin 129 miljoonaa vuotta sitten.

(Moderni tiede)

26 Jumala sanoi: "Tehkäämme ihminen, tehkäämme hänet kuvaksemme, kaltaiseksemme, ja hallitkoon hän meren kaloja, taivaan lintuja, karjaeläimiä, maata ja kaikkia pikkueläimiä, joita maan päällä liikkuu."

Nykyihminen oli olemassa noin 250 000 vuotta sitten.

(Moderni tiede)

Ääni kuului taivaasta, ylhäällä olevien ikuisten olentojen luota: ”On olemassa Ihminen ja Ihmisen poika.”

(Johanneksen salainen kirja)

27 Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.

Silloin ensimmäisen hallitsijan koko valtakunta järkkyi ja syvyyden perustukset horjuivat. Se, mikä on alhaalla, valaistui materian yläpuolella olevista vesistä,

kun ensimmäisen Ihmisen kuva ilmestyi ja paljastui. Kaikki vallat ja ensimmäinen hallitsija katsoivat ja näkivät, että kaikki alhaalla oleva oli valaistu. Koska oli valoisaa, he näkivät vedessä heijastuksen kuvasta.

(Johanneksen salainen kirja)

Edellä on vertailtu luomiskertomusta ja modernin tieteen näkemyksiä Maan synnystä ja evoluutiosta. Vaikka kyseessä ei ole laaja perinpohjainen selvitys, on silti nähtävissä, että luomiskertomus ja tieteen näkemykset ovat monessa kohdin huomattavan lähellä toisiaan. Retoriikka on luonnollisestikin erilaista, mutta sisällöllinen analogia ei mielestäni ole sattumaa. Gnostilaisen Johanneksen salaisen kirjan kuvaukset demiurgin tekemästä maailman luomisesta sisältävät niinikään yhtymäkohtia Vanhan Testamentin luomiskertomuksen ja tieteen synkroniaan. Johtopäätökseni on, että demiurgi voi hyvin olla Vanhan Testamentin Jumala, joka loi maailman, ja liittyy samalla evoluutioon.

Teistinen evolutionismi eli evolutionistinen luomisoppi on näkemys, jonka mukaan evoluutioteoria ja Jumalan olemassaolo ovat molemmat tosia, eivätkä ole ristiriidassa keskenään. Toinen teistisen evoluution haaroista pitää Jumalaa evoluution ohjaajana. Toisen haaran, deistisen evolutionismin mukaan Jumala on käynnistänyt evoluution, mutta ei ohjaa sitä. Tässä kirjoituksessa esiteltyä näkemystä voi kutsua antideistiseksi evolutionismiksi. Antideistisessa evolutionismissa Jumala ei ole käynnistänyt evoluutiota, mutta ohjaa sitä.

Tarkastelen antideismia omassa kirjoituksessaan, joka aukeaa tästä. Antideismin ja gnostilaisuuden kesken yhdensuuntaisessa käsityksessä se Jumala, joka vaikuttaa (nykyisessä) maailmassa, ei ole luonut maailmaa. Maailman on luonut demiurgi, joka on emanoitunut korkeimmasta Jumalasta ja edustaa alempia energioita. Antideistisen evolutionismin ja gnostilaisuuden kesken yhdensuuntaisessa käsityksessä demiurgi on käynnistänyt evoluution, jota Jumala ohjaa.

Käsitykseni taustalla on ajattelu, että olevaisuus rakentuu energiatasoista. Ylemmät tasot rakentuvat alemmista tasoista ja pyrkivät nostamaan alempia tasoja (alempien tasojen energiaa) ylemmille tasoille. Demiurgi on alempi luojajumala, ”rakennusmestari”, evoluution käynnistäjä. Kaiken takana oleva ”rakennuttaja” on Jumala.

Alun perin sana "demiurgi" on tarkoittanut henkilöä, joka harjoittaa yleishyödyllistä toimintaa ja tuottaa hyödykkeitä, kuten käsityöläiset ja rakentajat (kreikankielinen sana δημιουργός, dēmiourgós - "muovaaja", "käsityöläinen").

Demiurgi ”on koostanut halveksittavan materiaalisen maailman” ja sen toiminta lähtee energiatasoilla alhaalta. Jumala on sen päinvastaisella puolella, energiatasoissa ylhäällä. Yksinkertaistettuna voi ajatella, että alimpia energioita edustava demiurgi on alin taso ja on luonut sieltä kumpuavan epätäydellisen, aineellisen maailman, jota Jumala pyrkii korjaamaan paremmaksi. Alemmat energiat laittavat hanttiin ylemmille, mutta pitkällä aikavälillä ylempien energioiden voimakkaammuus aktualisoituu niiden "voittona". Demiurgista kumpuavat synti, paha ja kaikki ylätason täydelliseen maailmaan kuulumattomat elementit. Tavallaan siis sekä ylempi että alempi jumala vaikuttavat maailmassa, mutta alempi on varsinaisesti sen luonut, ja ylempi on edelleen aktiivinen.

Näkemykseni voi nähdä myös dualistisena, hyvän ja pahan taisteluna maailmassa. Luomisen näkökulmasta näkemykseni on antideistinen: pahan alkusyy, demiurgi itse ei ole läsnä, toisin kuin Jumala. Demiurgista muistuttaa erityisesti sen kädenjälki, epätäydellinen maailma, jonka täydellistämiseksi ja täydellistämisessä Jumala toimii. Täydellistämisprosessi näkyy evoluutiona, ajan funktiona havaittavana prosessina, jossa alemmat tasot kehittyvät kohti ylempiä tasoja, kohti korkeampia elämänmuotoja.

On myös huomattava, että vaikka demiurgi mainitaankin "luojajumalaksi", ei demiurgi ole palvonnan kohde. Energiassa demiurgi on "elementti", josta pyritään ja josta tulee pyrkiä pääsemään eroon, koska alemmat energiat jarruttavat kehitystä, vaikkakin ne tarjoavat kehitykselle aineellisen pohjan. Näin ei ole ristiriitaa ensimmäiseen käskyyn "Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Älä pidä muita jumalia." Käskyn merkitys on, että ihminen ei saa palvoa muuta kuin Jumalaa. Demiurgi edustaa asioita, joita ei tule palvoa, kuten esimerkiksi materiaa, jonka demiurgi on luonut.

Näin kulminoituu Vanhan Testamentin luomiskertomuksen ja siinä mainitun Jumalan (Jahve), gnostilaisuuden demiurgin, tieteen (Maan synty ja evoluutio), sekä kristinuskon ja gnostilaisuuden Jumalan yhteys. Maailman perusteet luonut demiurgi loi materiaaliset edellytykset evoluutiolle. Uuden Testamentin ja gnostilaisuuden Jumala (joka siis on yksi ja sama Jumala) ohjaa evoluutiota.

Näkemyksiäni ei luonnollisestikaan tule nähdä Vanhaa Testamenttia heikentävinä, vaan päin vastoin yleisen hengellisen ymmärryksen lisäämiseen suuntaavina. Ei ole myös mahdoton ajatus, että Vanhassa Testamentissa esiintyisi kaksi eri jumalaa. Toinen, demiurgi, esiintyisi maailman luomisessa, myöhemmin kerrottaisiin samasta Jumalasta kuin kristinuskossa ja gnostilaisuudessa. Jos evoluutio on Jumalan ohjaama, on Jumala tavallaan luonut kaiken sen jälkeen, kun demiurgi oli tehnyt oman luomistyönsä, maailman alun. Jumala olisi kehittänyt, "luonut" alun perin demiurgin luomista aineksista muun muassa kaiken elollisen maapallolla. Luomistyö olisi siten nähtävissä eräänlaisena demiurgin ja Jumalan yhteistyönä.

”Yhteistyö” tulee esille myös Johanneksen salaisen kirjan kohdassa, jossa kuvataan ihmisen luominen. Lihallinen ihminen saa jumalallisen sielun:

Jaldabaoth sanoi luonaan oleville valloille: ”Tulkaa, tehkäämme ihminen Jumalan kuvaksi ja meidän kaltaiseksemme, jotta hänen kuvansa olisi valonamme.”

...Kaikki enkelit ja henkiolennot jatkoivat työtään, kunnes saivat sielullisen ruumiin kootuksi. He eivät kuitenkaan saaneet luomustaan toimimaan eivätkä edes hievahtamaan pitkään aikaan. Kun äiti halusi ottaa takaisin voiman, jonka oli antanut ensimmäiselle hallitsijalle, hän rukoili kaikkeuden Äiti-Isää, joka on suuri armossa. Tämä lähetti viisi valoa pyhän suunnitelman mukaisesti ensimmäisen hallitsijan enkeleiden luokse. Viedäkseen äidin voiman Jaldabaothilta nämä neuvoivat tätä: ´Puhalla henkeäsi luomuksen kasvoihin, niin sen ruumis herää eloon.´ Jaldabaoth puhalsi sen ylle henkensä, äitinsä voiman, ymmärtämättä mitä teki, sillä hän oli tietämättömyytensä vallassa. Niin äidin voima siirtyi Jaldabaothista sielulliseen ruumiiseen. Tämä oli tehty sen kaltaiseksi, joka on ollut alusta asti.

Ruumis alkoi liikkua, voimistua ja täyttyi valolla.