Kaksoisliekki

Kaksoisliekki, twin flame. Monien mystisenä pitämä asia, joka kuvaa sielutason ilmiön ohella ihmissuhdetta, jolle on tunnusomaista muun muassa suuri keskinäinen vetovoima ja selittämätön tuttuuden tunne. Totta vai tarua, myytti vai todellinen sielutason ilmiö? Kuten monissa muissakin kauan eläneissä taruissa, saduissa, käsityksissä ja viisauksissa, on kaksoisliekissäkin jotain, joka on pitänyt aiheen olemassa tuhansia vuosia. Ei savua ilman liekkiä? 

Klassisen gnostilaisen sielukäsityksen mukaan sielulla on ylempi ja alempi puolisko, joista ylempi on Valon maailmassa ja alempi ihmisessä. Alemmasta puoliskosta käytetään Joutsenjoen terminologiassa nimitystä ihmisellinen kaksonen. Yhden käsityksen mukaan kaksoisliekki syntyisi siten, että ihmisellinen kaksonen jakautuu kahteen osaan ennen tuloaan ihmiseen, ja nuo osat hakeutuvat kahteen eri ihmiskehoon. Tässä kirjoituksessa ihmisellisestä kaksosesta käytetään vain sanaa "sielu", joka on lyhyempi ja samalla yhtenevä yleiseen kaksoisliekin yhteydessä käytettävään sanastoon.

Nykyisin on kaksoisliekki-teemasta runsaasti tietoa saatavilla. Kiteytettynä, kaksoisliekki ei ole sidottu tiettyyn uskontoon, ja käsitykset siitä kuinka se on syntynyt ja kuinka se näyttäytyy, vaihtelevat jonkin verran. Kaksoisliekkisuhde voi olla myös muu ihmissuhde kuin parisuhde. Perusidea on kuitenkin yhtenevä: kaksoisliekki on siis kahteen kehoon jaettu sielu. Liekeillä on vastakkaiset energiat, kuten yin ja yang, joten vetovoima niiden välillä on suuri. Kun nämä tapaavat toisensa, energiaa vapautuu ja vetovoimaa ei voi olla huomaamatta. Telepatian tapaista voi esiintyä, samoin tyypillistä on epätavallinen tuttuuden tunne, tunne kuin olisi tullut kotiin. Aika ja paikka hämärtyvät, tai häipyvät kokonaan ja menettävät merkityksensä. Kaksoisliekin saapumisesta voi olla myös ulkoisia merkkejä, kuten vaikkapa enneuni tai valojen näyttäytymistä erikoisesti. 

Kaksoisliekin kohtaamisen perimmäinen tarkoitus on edesauttaa kehittymistämme. Siksi ihmissuhde kaksoisliekin kanssa on tyypillisesti haastava. Samaan prosessiin kuuluu myös, että kaksoisliekit päätyvät usein erilleen alun jälkeen. Mahdollinen paluu kumpuaa suuresta vetovoimasta, halusta olla vähintäänkin tekemisissä liekkinsä kanssa.

Kaksoisliekki ei ole sama kuin sielunkumppani. Sielunkumppanit ovat toisiaan täydentäviä sieluja, jotka ilmenevät vastakkaisina napoina jollain tietoisuuden tasolla, ja joita yhdistää jokin tietty tehtävä ajassa ja paikassa. Sen sijaan kaksoisliekit ovat saman olemuksen vastakkaiset navat, ja lopullinen liitto kaksoisliekin kanssa on ikuinen. Sielunkumppaneita voi yhdellä ihmisellä olla useita, mutta kaksoisliekkejä on yleisen käsityksen mukaan vain yksi.

Raptori-yhtyeen kappale Sukellus pumpuliin tuli tutuksi monille erityisesti 1990-luvulla nuoruuttaan eläneille; kappale kuului aikakauden nuorisodiskojen soittolistojen suosituimpiin hitaisiin. Kappaleen voi kokea viihteellisenä ja parisuhdetta viattomasti, positiivisella tavalla parodioivana. Mutta kun kappaleen sanoja kuuntelee tarkemmin, voi niissä kuulla myös syvällisempää sanomaa ihmissuhteesta, jossa on kaksoisliekkisuhteelle tyypillisiä piirteitä. Kappaleen voit kuunnella tästä linkistä.

Itselleni teema tuli ensimmäisen kerran eteen vuonna 2008. Olin tutustumassa Minä Olen -kauppaan Helsingin Katajanokalla. Kaupassa oli samaan aikaan asiakkaana minua vanhempi mies, jonka kanssa päädyin jostain syystä juttusille. Mies kertoi etsivänsä tietoa parisielusta (sana "parisielu" tulee saksankielisestä sanasta Dualseele), joka on sama käsite kuin kaksoisliekki. Syy tiedonhakuun oli, että hän koki hiljattain kohdanneensa parisielunsa. Mies asui sattumoisin synnyinkaupungissani ja hänellä oli ollut yritys lähellä lapsuudenkotiani. Parisielu-aihe oli mielenkiintoinen, ja ilmeisesti molemmat koimme, että haluamme keskustella enemmän. Menimme läheiseen kahvilaan. Hän tutustutti minut parisielu-teemaan ja tuli siten antaneeksi minulle ensiopastuksen kaksoisliekkiin, nimenomaan hänen omaa kokemustaan vasten peilaten. Tapaus jäi mieleeni sekä aihepiiriltään että myös siksi, koska itselleni on poikkeuksellista käydä aivan uuden ihmisen kanssa spontaanisti pitkä keskustelu tämäntyyppisistä asioista, joskin miljöö jossa tapasimme olikin henkisiin aiheisiin keskittynyt kauppa.

Syksyllä 2023 mökkeilin yksikseni Saimaalla. Olin vastikään kohdannut ihmisen, joka tuntui hyvin erilaiselta, tavanomaisista kontakteistani vahvasti poikkeavalta. Elimme varsin erilaista elämää eri paikkakunnilla, mutta ajattelussamme, suhtautumisessamme asioihin ja elämään oli huomattavan paljon samaa. Yhteys tuntui vahvalta, samoin vetovoima. Tutustuminen oli ollut erittäin nopeaa, ja sitä saattoi helpottaa tietynlainen tuttuuden tunne – tutustuminen on erilaista, kun kokee osittain jo tuntevansa toisen. Kaiken kaikkiaan hän vaikutti minuun kummallisella tavalla. Koin joutuneeni, tai päässeeni, kuin jonkinlaiseen tietoisuuden tilan siirtymään, joka oli kokemuksena ainutlaatuinen. Sitä on haastava sanoittaa tarkemmin, mutta se on helppo kiteyttää sanalla "erikoinen". Mökki erämaassa vesistöjen keskellä, hiljainen järvi ja ympäröivät metsät loivat fyysiset puitteet tilalle, joka oli kuin toinen todellisuus.

Samoihin aikoihin olin tutustunut myös toiseen uuteen tuttavuuteen. Tällä toisella tuttavuudella oli elämässään ajankohtaista kaksoisliekki-teema, josta teemasta hänellä oli jo teoriatietoa. Ymmärsin että hän oli jollain lailla kokenut ennalta, että hänen elämänsä olisi valmis syvälliselle, sielulliselle ihmissuhteelle, ja nyt hän kertoi tutustuneensa juuri ihmiseen, jonka kanssa läheinen ihmissuhde oli lähtenyt nopeasti liikkeelle. Kerroin hänelle myös omista ajankohtaisista asioistani. En tuolloin vielä tuntenut kaksoisliekkiteemaa juuri enempää kuin mitä edellä olen kertonut, ja hän opasti minua teoreettisemmalla tasolla kaksoisliekki-teemaan.

´Kun oppilas on valmis, ilmaantuu mestari.´

Tuolloin tapahtui myös erikoinen pieni asia, joka jäi mieleeni. Lähetin tuolle opettajalleni, mahtipontisesti ilmaistuna kaksoisliekkiteeman "mestarilleni" muun keskustelun ohessa WhatsAppin kautta kuvan mökin takkatulesta. Lähettämäni kuva tuli jostain syystä kahteen kertaan puhelimeni näytölle. Alempi kuva poistui pian. Jos olisin itse poistanut toisen kuvista, olisi siitä jäänyt keskusteluun teksti "Poistit tämän viestin". Kuten kyseisestä viestittelystä ottamastani ruutukaappauksesta käy ilmi, en tuota kuvaa lähettänyt kuin kerran, tai ainakin, vain yksi lähettäminen oli tallentunut keskusteluun. En ole vastaavaa teknistä kummajaista kohdannut muulloin. Toki kognitio on voinut tehdä tepposet, mutta sopivaan aikaan sopivalla teemalla joka tapauksessa – satuinko näkemään näkyjä tuolloin? Tyhjentävää vastausta kuvan tuplaantumiseen en tiedä, mutta yhteensattuma jäi mieleeni, koska ymmärsin kohta tapauksen symboliikan; kahtena ilmestynyt kuva yhdestä takkatulesta voi mieltyä kaksoisliekiksi, muodostihan takassa palanut valkea yhden suuren liekin.

Nykyisin suositut internetin seuranhakusivustot elävät pääosin muista kuin sielullisista suhteista, koska jos useampi löytäisi kaksoisliekkinsä tai sielunkumppaninsa, ei sivustoilla riittäisi asiakkaita. Toisaalta sivustot elävät muiden suhdetyyppien etsimisen ohella myös sielutason suhteiden etsimisestä, koska moni sellaista pohjimmiltaan kaipaa, tiedostaa sitä itse tai ei. Saatamme kaivata kaksoisliekkiämme, vaikka emme olisi tavanneet häntä.

Viime kädessä jokainen kohtaaminen on merkityksellinen, kukin omalla tavallaan. Samalla olen alkanut tulla yhä vakuuttuneemmaksi, että väheksymättä mitään ihmissuhdetta, ovat parisuhteissa "oikeita" ja lopulta tavoittelemisen arvoisimpia sielutason suhteet, eli sielunkumppanuuteen tai kaksoisliekkiin pohjautuvat suhteet. Niillä on kosminen siunaus, ja sen myötä parhaat mahdollisuudet myös kestää. Riittävän voimakas sielullinen vetovoima on ihmissuhteen vahvin sidos. Se antaa pontta myös suhteen haasteiden ylittämiseksi, vaikka aina ei niinkään ole tarkoitettu.

Ylimaalliset asiat ovat lopulta yksinkertaisia, onpa kyse sielutason suhteen kosmisesta rakenteesta, tai ihmisen ikiajoista kumpuavasta luonnollisesta suhteesta luontoon ja materiaan. Nämä lopputulemat ja niiden tekijät ovat loogisia kuin lyhin kahden pisteen välinen matka, suora jana. Luonto ja maailmankaikkeus ovat nerokkaita yksinkertaistamaan, ja elämä on usein viisaampi kuin ihminen. Ihmisellä on taipumusta pitää erilaista höttöä totuuden päällä ja soveltaa monimutkaisempia ratkaisuja, mutta totuus, se on selväpiirteisyydessään ja selkeälinjaisuudessaan kaunis.

Yhteistä näille teemoille onkin, että ne ovat materian, rahan, aseman, statuksen ja muun maallisen tuolla puolen. Sielutason suhde ei riipu ihmisten asemista, ammateista ja varallisuudesta, ja kääntäen, sielutason yhteyttä ei saa rahalla, sitä ei voi ostaa. Edellisessä blogikirjoituksessani käsittelemäni hengellinen ekologia on materian minimoimista ja elämistä maapallon ja maailman hyväksi. Kuten hengellisestä ekologiasta, myös ihmissuhteista saatavat elämykset, nautinnot ja parhaimmillaan puhdas onnellisuus ovat aitoja luonnontuotteita, niissä maailmankaikkeus tarjoaa meille antimiaan.

"That man is richest whose pleasures are cheapest." - Henry David Thoreau (1817 - 1862)

---

Entäpä, mitä edellä mainitsemilleni tuttavuuksilleni on kuulunut sittemmin?

Katajanokalla tapaamaani miestä yritin myöhemmin tavoittaa monin tavoin. Olimme esittäytyneet, mutta hänen yhteystietojaan en löytänyt yleisesti saatavilla olevista yhteystiedoista. Löysin kuitenkin lehtiartikkelin, joka käsitteli hänen taannoista yritystään. Soitin artikkelin kirjoittaneelle toimittajalle, mutta hänelläkään ei ollut miehen yhteystietoja. Tie vaikutti nousseen pystyyn, ja niinpä luovuin yrityksestä saada keskustella miehen kanssa lisää. Ehkäpä hän oli kertonut minulle jo kaiken mitä hänen oli määrä kertoa.

"Mestarini" on kihloissa tuon vuosi sitten tapaamansa ihmisen kanssa.

Entä hän, joka glamoroi vuoden takaiseen mökkireissuuni unohtumattoman hohteen, kontekstiin sopivasti olematta itse paikalla? Jatkoimme yhteydenpitoa, ja kokemusmaailmani jatkui pidemmälle syksyyn pääpiirteittäin samana. Seuraavista vaiheista tiedän ainakin, että olosuhteet tulivat monin tavoin haastaviksi, ja etäännyimme. Tai ainakin hiljennyimme. En tiedä, mikä sielujemme kosminen suhde on; en tiedä, onko hän kaksoisliekkini, tai onko kyse jostain muusta. Ainakaan sillä kertaa liekki ei ottanut enempää tulta, mutta syystä riippumatta sekin on tarkoitusta.

Maailmankaikkeus saattaa myös olla niin nerokas, että on tarjonnut minulle kolme opettajaa kaksoisliekistä, joista jokainen on omilla tavoillaan johdattanut syvemmälle aiheeseen.